Fiskarsin Ruukki

Fiskars Bruk | Fiskars Village

Arkkitehtuuri

Ruukin rakennukset

Fiskars on rakennettu kahden Fiskarsinjoessa olevan kosken rannoille. Yläkoskella on 1800-luvun alkupuolen rakennusryhmä jossa nykyään on puusepänverstas, museo, arkisto, ym. pikku verstaita. Alakoskella on näyttelyjä, päärakennus "Kivimuuri", ravintoloita ja myymälöitä. Rakennukset ovat, pääosin 1800-luvulta. Niitä ovat olleet suunnittelemassa mm. C.L.Engel, J.E. Wiik, A.F. Granstedt, W. Aspelin, Charles Bassi, A.Peel ym.

Voit keskeyttää esityksen viemällä kursorin kuvan tai tekstin päälle.

1 Lukaali

Lukaali on arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema vuosisadan vaihteen kertaustyyliä edustava seuraintalo, joka valmistui vuonna 1896 ruukin asukkaiden yhteistyön tuloksena. Lukaalin suurta juhlasalia kaunistavat Lennart Segerstrålen maalaukset vuodelta 1938. Ne kertovat omaa tarinaansa ruukin elämästä, käyttihän taiteilija asukkaita maalaustensa malleina. Monien kokouksien ja juhlien talo on tänäänkin alkuperäisessä käytössään.

2 Fiskars Wärdshus

Wärdshuset on kunnianarvoisa majatalo vuodelta 1836 ja se palvelee edelleen vieraitaan ravintolana ja hotellina. Ruukin asukkaat kutsuvat tuttavallisesti Wärssyksi tätä arkkitehti A.F. Granstedtin piirtämää uusklassista tyylia edustavaa kivirakennusta. Uusi hotellirakennus Wärdshusetin ja Lukaalin välillä on vuodelta 2003.

3 Viljamakasiini

Viljamakasiini rakennettiin kuonatiilestä vuonna 1902 Waldemar Aspelinin piirustusten mukaan. Tyylillisesti makasiini edustaa jyhkeää uusrenessanssia ja se on toiminut näyttelytiloina vuodesta 1996 lähtien.

6 Kuparipaja

Kuparipaja rakennettiin alunperin vuonna 1818. Kaksikerroksinen kivitalo paloi vuonna 1855, mutta se rakennettiin uudelleen. Kuparivasaratoiminnan loputtua rakennuksen alakertaan sijoitettiin hienopajan tuotantoa ja yläkertaan hiomo. Kolmannen kerroksen rakennus sai vuonna 1898. Kuparipajassa on nykyään näyttely- ja myymälätilaa sekä ravintola.

7 Hienotaepaja

Hienotaepaja rakennettiin alun perin Carl Ludvig Engelin piirtämänä vuonna 1832. Rakennusta korotettiin puisella yläkerroksella J.E.Wiikin suunnitelmien mukaan 1851. Rakennus paloi vuonna 1888 ja samana vuonna se rakennettiin uudelleen punatiilestä nykyiseen asuunsa. Matala laajennusosa on 1900-luvun alkvuosilta. Rakennus kunnostettiin 1980-luvulla. Moderneissa sisätiloissa on toimistojen lisäksi FiskarsForumin kokouskeskus.

8 Ruukinkonttori

Fiskarsin vanhin säilynyt rakennus on Ruukinkonttori vuodelta 1765. Se valmistui alunperin ruukinpatruunan asunnoksi.Rakennus oli 1800-luvulla punamullalla maalattu, sen laajennettu ja korjattu nykyasu on peräisin vuodelta 1911. Vanhin säilynyt osa on päädyn kivinen "safe" eli kassaholvi, jossa säilytettiin ruukin kassakirstua. Rakennuksessa toimii tänään Fiskarsin Kiinteistöjen hallinto.

9 Kivimuuri

Stenhuset eli Kivimuuriksi kutsuttu ruukin päärakennus - corps de logis - rakennettiin vuosina 1816-1822. Alunperin se oli omistajan asunto ja ruukin hallinnollinen keskus. Uusklassisen rakennuksen ensimmäiset suunnitelmat laati Pehr Granstedt, jonka piirustuksia täydensivät Charles Bassilta tilatut lisäsuunnitelmat, ja myös C.L.Engel osallistui suunnittelutyöhän. Kuvassa näkyvät Engelin piirtämät siipirakennukset jäivät toteutumatta. Nykyään rakennus on yhtiön edustuskäytössä.

10 Mylly

Uusi mylly rakennettiin kuonatiilestä vuonna 1898 vanhalle myllypaikalle. Fiskarsin myllyn kerrotaan olleen pitäjän suosituin ja se oli toiminnassa aina 1950-luvulle asti.

12 Tornikellorakennus

Punatiilinen Tornikellorakennus vuodelta 1826 oli alunperin koulu. Rakennusta korotettiin 1830-luvulla ja se sai toiseksi siivekseen tallirakennuksen. Samalla sen katolle nousi puinen kellotorni, jonka aito Könnin kello nro 9 on vuodesta 1842 ilmoittanut ajan ruukkilaisille. Rakennuksen eri vaiheiden suunnitteluun ovat vaikutttaneet C.L.Engel, A. Peel sekä A.F. Granstedt. Tänään rakennuksessa on asuntojen lisäksi myymälöitä ja näyttelytiloja.

13 Pesutupa

Punatiilinen Pesutupa valmistui 1860 ja sen yhteydessä toimi pesulan lisäksi mankelisali ja leivintupa. Myöhemmin rakennuksen yläkerrassa on ollut alakansakoulu ja opettajan asunto 1920-30-luvuilla ja ruukin puhelinkeskus. Vielä 1980-luvulla siinä sijaitsi Pohjan kunnan sivukirjasto. Tänään pesutupa on - monien muiden ruukin rakennusten tapaan - toimiva yhdistelmä asuin- ja työtiloja.

14 Paloasema

Paloasema on rakennettu 1912 ja peruskorjattu vuonna 1931 Fiskarsin vapaapalokunnan 50-vuotisjuhlan yhteydessä. Sen korkean tornin sisäpuolelle ripustettiin vesiletkut kuivumaan.

15 Kasarmit

Kasarmit ovat työväelle rakennettuja asuintaloja. Vanhempi, torilta katsottuna oikeanpuoleinen, C.L.Engelin piirtämä kasarmi on vuodelta 1827. Vasemmanpuoleinen "uusi" kasarmi on J.E. Wiikin käsialaa vuodelta 1852. Empirehenkisten rakennusten väliin jää puinen voudin talo vuodelta 1849. 1990-luvulla peruskorjatut ja sisätiloiltaan modernisoidut Kasarmit ovat nykyäänkin asuinkäytössä, ja niissä on myös käsityöläisten ja muotoilijoiden työskentely- ja myymälätiloja.

18 Suutarinmäki

Fiskarsintien kupeelta kohoaa rinne täynnä puisia hirsitaloja, jotka alunperin olivat ruukin työläisten asuntoja. Nykyään monet paikalliset käsityöläiset ja taiteilijat ovat asettuneet Suutarinmäkeen.

21 Puimala

Suuri puinen puimalarakennus on rakennettu 1800-luvun alussa.

23 Kardusen

Kardusen on ruukkilaisten tupakkalaatikon mukaan antama lempinimi tälle pienelle kaksikerroksiselle kivitalolle, joka rakennetttiin vuonna 1843 englantilaisille Sheffieldistä Fiskarsiin muuttaneille hienotaesepille.

24 Peltorivi

Peltorivi on Fiskarin ylempi ruukinkatu. Sen punaiset asuintalot ovat muotoutuneet nykyasuunsa 1820- ja 30-luvuilla. Tuolloin korjattiin tai rakennettiin kokonaan uudelleen jo 1700-luvun lopulla valmistuneet kahdeksan työväen asuntoa. Asunnot peruskorjattiin 1992.

25 Navetta

Kivinavetta rakennettiin vuonna 1921. Navetassa oli lehmiä noin 150. Nykyään rakennuksessa on Desicon kynttilätehdas ja Tahvoset Garden Shop. Arkkitehti oli mahdollisesti Lars Sonck

26 Aurapaja

Alunperin aurapajaksi vuonna 1914 valmistunutta rakennusta laajennettiin tehdastiloilla 1970-luvulla. Nykyään rakennuksessa on erilaisia myymälä-, työ- ja toimistotiloja.

28 Ruokala

"Slaggbyggnaden" rakennettiin tehtaan ruokalaksi vuonna 1842. Rakennettu slagitiilistä ja rapattu päältä. Nykyään Fiskarsin museon käytössä. Siellä järjestetään erikoisnäyttelyitä.

29 Fiskarsin museo

Mäen päällä oleva konepajan alkuperäinen konttorirakennus rakennettiin 1837 ja vuodesta 1949 se on ollut Fiskarsin museon käytössä.

30 Konepaja

Suomen ensimmäinen konepaja valmistui Fiskarsiin vuonna 1837. Alakerrassa sijaitsivat sorvaamo ja paja, yläkerrassa viilapaja, mallipuusepänverstas ja piirtämö. Tästä konepajasta ovat lähtöisin mm. ensimmäiset suomalaiset laivahöyrykoneet, Saimaan kanavan rautaiset portti- ja siltarakenteet sekä lukemattomat maatalouden työvälineet. Nykyään rakennuksessa toimii huonekaluvalmistaja Nikari Oy.

31 Valimo

Vuonna 1836 valmistuneessa valimossa oli kaksi kupu-uunia. Valimon tuotanto meni pääosin ruukin omiin tarpeisiin. Se valmisti esimerkiksi hammasrattaita ja koneenosia, mutta jonkin verran myös myyntiin patoja, paistinpannuja, helloja sekä muuta taloustavaraa. Aikanaan todellinen suurtilaus valimolle oli Tampereella vuonna 1837 rakenteilla olleen Finlaysonin tehtaan 90 valurautapylvään ja vesipyörän toimittaminen. Valimon toiminta lakkasi vuonna 1954.

32 Kulla

Valssilaitoksen työläisille vuonna 1859 rakennettu hirsirunkoinen asuintaloryhmä talousrakennuksineen. Julinin aikana (1800-luvun puolillavälin) arveltiin, että ylemmäksi rinteille rakennetut talot olisivat terveellisempiä kuin matalassa laaksossa olevat vanhat asunnot. Taloja on kolme ja parhaimmillaan taloissa asui yli kaksisataa ihmistä, joista 160 lapsia. Nykyään talot on peruskorjattu ja niitä asuttaa kymmenkunta ruokakuntaa.

35 Hasselbacka

Kolme puista, isoa rakennusta. Rakennettu työväen asuinalueeksi n. 1890. Nykyään kaupungin vuokra-asuntoina.