Fiskars 1649

1649

Peter Thorwöste oli alun perin hollantilainen varakas liikemies, joka perusti Fiskarsin ruukin vuonna 1649. Kuningatar Kristiinan myöntämä privilegio oikeutti Thorwösten perustamaan Fiskarsiin masuunin ja kankivasaran.

Ruukki on teollisuuslaitoksen ympärille kehittynyt yhteisö tai kylä. Rautaruukkien perustamiselle olennaista olivat hyvä sijainti vesiteiden varrella, joka takasi myös vesivoiman sekä metsäomaisuus, josta saatiin raudanvalmistuksessa tarvittavaa puuhiiltä.

1700

Suuri Pohjan sota ja nälkävuodet tekivät tuhojaan myös ruukeissa. Fiskarsin ruukki oli raunioina ja tuotanto pysähtynyt. Sodan köyhdyttämillä suomalaisilla ei ollut varaa ruukkien uudelleen käynnistämiseen. Varakkaat ruotsalaiset sijoittivat omaisuuttaan Suomeen ja Fiskarsin omistajat olivat seuraavat 84 vuotta tukholmalaisia kauppiaita ja ruukinpatruunoita.

1800

Vuonna 1822 ruukki siirtyi Oulussa syntyneen apteekkari John von Julinin omistukseen. Hän oli monipuolinen ja oppinut mies, joka kehitti ruukin teollisuutta ja sosiaalista elämää voimakkaasti. Malmin sulatuksesta ja taonnasta siirryttiin sen jalostamiseen ja tuotanto laajeni mm. höyryja maatalouskoneisiin. Ruukki sai myös muun muassa oman koulun ja teollisuuslääkärin.

1900

Julinin kuoleman jälkeen Fiskarsia johtamaan perustettiin holhoojayhtiö, ja vuonna 1883 ruukki muutettiin osakeyhtiöksi. Helsingin pörssi perustettiin vuonna 1912 ja Fiskars listautui vuonna 1915. Vuosisadan aikana Fiskars kasvoi ja laajeni monialayritykseksi keskittyen sen lopussa nykyisiin toimialoihinsa kodin, puutarhan ja ulkoilun tuotteisiin.

2000

Ensimmäiset Fiskarsin oranssikahvaiset sakset valmistettiin Fiskarsin ruukissa vuonna 1967. Niiden menestyksen myötä uusi tehdasrakennus rakennettiin Billnäsiin. Teollisuuden väistyttyä on ruukki saanut uudet asukkaat sinne muuttaneista käsityöläisistä, muotoilijoista ja taiteilijoista ja on tänään yli sadan luovan alan taitajan koti- ja työpaikka.